Suursuonpuisto
Helsingin Maunulan Suursuonpuistossa on iäkkäille sekä
liikunta- ja toimintaesteisille suunniteltu ulkoilureitti, jolla on
mahdollista liikkua turvallisesti rollaattorin, pyörätuolin ja muiden
apuvälineiden kanssa. Reitti sopii selkeyden ja hyvän opastuksen
ansiosta näkövammaisille ja muistihäiriöistä kärsiville.
Metsän siimekseen, lähelle sairaalaa, terveyskeskusta ja vanhusten
palvelulaitoksia rakennettu esteetön polku on malliesimerkki kaupungin
asukasyhteistyön toimivuudesta.
- Osoite: Suursuontie 29, 00630 Helsinki (polulle pääsee Suursuontien pohjoispäästä)
- Lisätietoja:
Rakennusviraston asikaspalvelu p. 09-31039000
Polun ylläpito: Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto
|
|
- Vanhusten kuntopolku sai alkunsa ympäristörakentamisen ideakilpailuun osallistuneen maunulalaisen Salme Kurjen ehdotuksesta.
- Suunnittelun toteutti Maisema ja Ympäristö Oy ja Helsingin
kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitus- ja liikennesuunnitteluosasto.
Rakennusviraston lisäksi esteettömän viherrakentamisen koehankkeessa oli
mukana Invalidiliitto ry, Helsingin kaupungin vammais- ja
vanhusneuvosto sekä Maunulan asukasfoorumi. Suunnittelun yhteydessä
haastateltiin Maunulan vanhainkotien asukkaita, kotihoitoa tarvitsevia
vanhuksia sekä lähialueen laitosten henkilöstöä.
- Maunulan kuntopolku vihittiin käyttöön keväällä 2004.
- Suursuonpuistossa on 250 metrin pituinen perusreitti ja 150 metrinen lisäreitti, joka yhdistää palvelutalon ja terveyskeskuksen.
- Perusreitillä penkkien väri on keltainen ja yhdysreitillä oranssi.
- Reitin polut ovat kolme metriä leveitä ja kivituhkapintaisia.
- Tasaisella kävelyreitillä huonomuistisen matkaa helpottaa polun
sisäreunaa kiertävä kaide, joka johdattaa kulkijan turvallisesti
takaisin lähtöpaikalle.
- Liikkumista ohjaa polun laidalla kulkeva 30 cm leveä kivireunus.
- Pimeäänkin aikaan riittävä valaistus on sijoitettu häikäisemättömästi reittien ulkoreunalle.
|

Penkkien väritys kertoo reitistä: perusreitillä on keltaiset penkit ja lisäreitillä oranssit.

Polkuja reunustavat kenttäkiveykset
ovat erilaisia kaikissa muutoskohdissa. Ne ohjaavat liikkumista ja
helpottavat reitin hahmottamista. |

Opastauluista käy selville sen hetkinen sijainti.

Levähdyspaikkojen suunnittelu ja
toteutus, huomiota herättävä väritys ja sijoittelu maastoon ovat
huonomuistisille, näkövammaisille ja liikuntarajoitteisille apuna
ympäristössä suunnistaessa.

Perinteisiä näkymiä.
|
- Reitillä on hyvät opasteet reitin alkupäässä ja matkanvarrella.
- Opastauluissa on tekstiä, kohokuviointia ja pistekirjoitusta.
- Reitin värimaailma on valittu siten, että heikkonäköisenkin on se helppo hahmottaa.
- Levähdyspaikat on sijoitettu kulkuväylän sivuun näköetäisyydelle
toisistaan: perusreitillä ne ovat 50 metrin välein ja lisäreitillä 25
metrin välein.
- Reitin varrella on istuinkorkeudeltaan erilaisia penkkejä, joissa
tukevat käsi- ja selkänojat helpottavat istuutumista ja ylös nousemista.
- Pyörätuolilla liikkuvat on huomioitu varaamalla riittävästi tilaa
penkkien viereen. Lisäksi taukopaikkojen pidennetyt pöytälevyt
mahdollistavat pyörätuolilla pääsyn levähdyspaikoilla pöydän ääreen.
- Reitin varrelta löytyy paljon katseltavaa, mikä oli idean äidin,
Salme Kurjen toivomus. Polun varrelle istutettiin luonnonympäristöön
sopivia ja jo kotipihoista tuttuja kukkia, kuten juhannus- ja Valamon
ruusua, pihajasmiketta, syyshortensiaa ja erilaisia alppiruusuja. Reitin
varrella on myös lintulauta.
|
Lähde: Helsingin kaupunki, rakennusvirasto
Kuvat: Minna Malin